Gorilloja naytti olevan vahan joka puolella. Yks laskeutu maaratietoisesti meidan takaa metrin paassa puusta ja lahti kauemmas. Niilla oli paljon lapsukaisia, 19 koko perheen koko, pienin 3kk ikainen vauva. Ne konkoili aluks ympariinsa, kasaantuivat maahan ja alkoivat varkkailla pesaa. Aika inhimillisia olentoja. Eivat jarkyttavan suuria kuitenkaan.
Gorillaperhe viettää iltapäivää |
Pienet temmelsi pitkin maastoa ja puita, roikkuivat paa alaspain ja pyorien. Pistivat markan painiksi, yks loi rintaansa, joku puristi toisen paata, yks pieni soi lehtea. Rennosti ottivat, tunti kului akkia ja yks once in a lifetime kokemus oli koettu.
Muut väsähtivät, pienet jatkavat leikkimistä |
Takasin palates vanhempi sakemanni, se housutyyppi kaatuili monta kertaa. Vartijat oli vissiin liian myotatuntosia kun se kuulu vakuuttelevan kerta toisensa jalkeen artyneesti etta "tama on hauskaa". Homma jatku useita kertoja, yhen pahan liukastumisen jalkeen sielta kuului "minahan sanon koko ajan etta tama on hassua ja hauskaa, alkaa te siina saaliko!" Jos kyse oli huvittuneisuudesta, kyseessa oli ilmeisesti tragikomedia. Hauska kyllakin, mutta nauraa en uskaltanut.
Sademetsän alikasvillisuutta |