sunnuntai 4. huhtikuuta 2010

Rwenzori Mountains camp

Yli laakson
Vuoristosta kun tultiin laaksoon ja sen yli kohti Rwenzori vuoristoa, oli nakyma jalleen kerran panoraaminen. Tie muuttui erittain hyvaksi asfalttitieksi, ajettiin 80km/h. Kiivettiin taas katolle istumaan, mika viima, mika vapaus, mika rentous. Kylla suurimman osan auton turvavalineistosta ja lisavarusteista voi huoleti itse kukin tunkea perseeseensa, juolahti siina mieleeni.

Lapi kylien
Ajettiin lapi kukoistavien kylien. Nuoriso, lapset, aikuiset, miehet, naiset, kaikki katsoi katolla istuvia matkailijoita kunnioittaen ja ylpeina kun tervehdimme heita. Katseissa oli ihailua kuin oltais oltu jotain extremekuninkaita. Ihmiset nayttivat katsovan toisiaan, huomasitteko, ne morjesti mua. Ja vinkkailivat paljon toisilleen etta kato mita tuolla tulee.
Mzungu! Mzungu!

Yhen kerran pysahdyttiin kylan kohdalla. Jokukin tytto kattoi meita niin intensiivisesti etta kaveli vahingossa puskaan. Aiemmin kavi muuten silleen etta joku vetta kantava lapsi katsoi meita ja kompastui puun juureen ja vesitonkka lensi maahan. Onneksi ei valunut paljon maahan.
Kylä, itä-Uganda

Muutoksia muutoksia
Detourien vuoksi oltiin perilla vasta pimeen tultua illalla. Sillon aiotussa leiripaikassa oli juhlat, piha tays jengia, no ei siina muu kun etittiin toinen paikka ja teltat sinne pihalle ja koisimaan.

On se touhua.